Heinäkuu 2012 - Tammikuu 2013
Taas teki kesän lepäily hyvää ja oikein odottelin että koulu taas alkaisi. Opiskeluissa oli tulossa paljon kiinnostavaa ja energiaa vievää toimintaa. Kun kerta opiskelemaan oli ruvettu niin halusin ottaa kaiken mahdollisen opin ja hyödyn siitä. Vaikkakin vähän harmitti se että jouduin toisen vuoden suorittamaan työssäoppien, koska koin että jään jostakin paitsi.
Olin myös kahtena iltana viikosta aikuislukion englannin tunneilla, mutta jouduin lopettamaan niillä käynnin koska en vounut oleilla siinä rakennuksessa missä opetus oli.
Syyslukukauden alku menikin hyvin kunnes käsittämättöman kovat päänsäryt taas alkoivat. Monena aamuna sain herätä päänsärkyyn ja oli rankkaa aloittaa päivä hirmu lääke satsilla. Jotka eivät edes välttämättä auttaneet. Buranaa, Ibusalia, Panadolia, Panacodeja ja migreenilääkettä. Se on aika pelottavaa kun olet jo päivan aikana ottanut 3 x 800mg Buranaa ja 3 pore Panacodia, eikä särky helpota vieläkään.
Päänsärky alkoi myös jos tein vähänkin jotain fyysistä. Esimerkiksi raahasin kauppakassin kotiin kolmanteen kerrokseen tai otin muutaman juoksuaskeleen bussiin keretäkseni. Päätä särki niin kovasti että monesti piti luovuttaa päivä kesken ja lähteä kotiin lepäämään.
Lääkärissä kävin taas valittamassa päänsärystä, mitattiin verenpaine ja kosketettiin etusormella nenään. Kerroin että niskakin on kipeä ja että mielestäni päänsäryt olivat muuttuneet erilaisiksi ja entistä kovemmiksi mitä ne ennen olivat olleet. Kerroin myös siitä että en jaksa oikein kiivetä rappusia kunnolla ja että reisiini käy koskemaan todella kovasti pienenkin kiipeämisen jälkeen. Koska olin jo hoidettavana Iho-ja allergiasairaalassa niin lääkäri neuvoi ottamaan yhteyttä sen lääkäriin ja selvittämään johtuuko päänsäryt astmasta. Soitin lääkärille ja Sain astmalääkkettä jonka pitäisi kuulemma helpottaa päänsärkyjä jo parissa viikossa. En muista lääkkeen nimeä ja näköjään sairaalasta pyytämistäni minua koskevista papereista puuttuu osa. Kun saan kaikki tiedot niin täydennän tätä.
Päänsäryt eivät kumminkaan helpottaneet. Minulle määrättiin rasituskokeet ja käynti fysioterapeutilla.
Koivun siedätyshoito aloitettiin glusterina eli nopeutetulla kaavalla. Jo toisen pistoksen jälkeen kävi selväksi että olen aivan liian herkkä siihen. Siirryttiin normaaliin kaavaan mutta sekin oli liian rankkaa minulle. Kokeiltiin herkällä kaavalla ja pikkuhiljaa se rupesi toimimaan. Kävin noin kerran viikkoon piikillä ja ne päivät olivat tosi rankkoja. Pistoksen jälkeen tuli hirvittävä väsymys ja kylmä, maha turposi ja toisinaan tuli allerginen reaktio niin että kasvot ja rinta meni punaiseksi. Siedätyspäivinä ei oikein jaksanut tehdä mitään ylimääräistä. Piti vaan lepäillä ilta. Muutaman kuukauden jälkeen oireet onneksi helpottivat.
Loppukesästä otin myös ympäristökeskukseen yhteyttä, koska epäilin asuntoni kuntoa ja sisäilmaa. Olin huomannut että jos oleilen vaikka viikon lomilla koulusta kotonani, niin minua väsytti todella voimakkaasti. En oikein jaksanut tehdä mitään ja teki mieli vaan mennä nukkumaan. Epäilin myös muita oireita.
Jouduin odottelemaan 3 kuukautta koska oli jonoa. Sitten kun sieltä tultiin mittailemaan niin ei löytynyt kosteusvaurioon viittaavaa. Joten ei voitaisi tutkia enempää. Selvisi kumminkin semmoinen asia että talon ilmastointilaite oli ollut rikki ja se oli huomattu siihen aikaan kun rupesin vaatimaan tutkimuksia. Sovittiin että kuulostelen oloani ja palaan asiaan myöhemmin jos oireet eivät helpota ja että ilmastointilaitteet saadaan säädettyä oikein.
Joulua kohti mentäessä voimat väheni ja väsymys vaan lisääntyi.
Harjoittelupäivän jälkeen en illalla enää jaksanut tehdä mitään. Välillä saatoin vaan istuskella ja ihmetellä voimattomuuttani. Kroppani oli taas kerännyt nestettä ja olin turvoksissa kasvoista ja keskivartalosta. Maha oli huonossa kunnossa ja ei oikein kestänyt mitään mitä söin.
Satuin juttelemaan erään opettajan kanssa tilanteesta ja oireistani. Hän kysyi että onko minulta otettu hiivaviljelmää milloinkaan. Ei ole otettu. Soitin terveyskeskukseen että voisiko semmoinen tehdä. Sieltä sain vastaukseksi että niitä tehdään vain todella sairaille ihmisille jotka ovat jo sairaala hoidossa. Ja että se lääketiede mitä siellä edustetaan ei tunnusta hiivasydroomaa. Kerroin tämän opttajalleni ja hän neuvoi minua ottamaan yhteyttä antioksidantti klinikalle.
Varasin sieltä ajan, mutta taas oli jonoa ja joutuisin odottelemaan jonkin aikaa. No siihen oli jo totuttu.
Olin myös kahtena iltana viikosta aikuislukion englannin tunneilla, mutta jouduin lopettamaan niillä käynnin koska en vounut oleilla siinä rakennuksessa missä opetus oli.
Syyslukukauden alku menikin hyvin kunnes käsittämättöman kovat päänsäryt taas alkoivat. Monena aamuna sain herätä päänsärkyyn ja oli rankkaa aloittaa päivä hirmu lääke satsilla. Jotka eivät edes välttämättä auttaneet. Buranaa, Ibusalia, Panadolia, Panacodeja ja migreenilääkettä. Se on aika pelottavaa kun olet jo päivan aikana ottanut 3 x 800mg Buranaa ja 3 pore Panacodia, eikä särky helpota vieläkään.
Päänsärky alkoi myös jos tein vähänkin jotain fyysistä. Esimerkiksi raahasin kauppakassin kotiin kolmanteen kerrokseen tai otin muutaman juoksuaskeleen bussiin keretäkseni. Päätä särki niin kovasti että monesti piti luovuttaa päivä kesken ja lähteä kotiin lepäämään.
Lääkärissä kävin taas valittamassa päänsärystä, mitattiin verenpaine ja kosketettiin etusormella nenään. Kerroin että niskakin on kipeä ja että mielestäni päänsäryt olivat muuttuneet erilaisiksi ja entistä kovemmiksi mitä ne ennen olivat olleet. Kerroin myös siitä että en jaksa oikein kiivetä rappusia kunnolla ja että reisiini käy koskemaan todella kovasti pienenkin kiipeämisen jälkeen. Koska olin jo hoidettavana Iho-ja allergiasairaalassa niin lääkäri neuvoi ottamaan yhteyttä sen lääkäriin ja selvittämään johtuuko päänsäryt astmasta. Soitin lääkärille ja Sain astmalääkkettä jonka pitäisi kuulemma helpottaa päänsärkyjä jo parissa viikossa. En muista lääkkeen nimeä ja näköjään sairaalasta pyytämistäni minua koskevista papereista puuttuu osa. Kun saan kaikki tiedot niin täydennän tätä.
Päänsäryt eivät kumminkaan helpottaneet. Minulle määrättiin rasituskokeet ja käynti fysioterapeutilla.
Koivun siedätyshoito aloitettiin glusterina eli nopeutetulla kaavalla. Jo toisen pistoksen jälkeen kävi selväksi että olen aivan liian herkkä siihen. Siirryttiin normaaliin kaavaan mutta sekin oli liian rankkaa minulle. Kokeiltiin herkällä kaavalla ja pikkuhiljaa se rupesi toimimaan. Kävin noin kerran viikkoon piikillä ja ne päivät olivat tosi rankkoja. Pistoksen jälkeen tuli hirvittävä väsymys ja kylmä, maha turposi ja toisinaan tuli allerginen reaktio niin että kasvot ja rinta meni punaiseksi. Siedätyspäivinä ei oikein jaksanut tehdä mitään ylimääräistä. Piti vaan lepäillä ilta. Muutaman kuukauden jälkeen oireet onneksi helpottivat.
Loppukesästä otin myös ympäristökeskukseen yhteyttä, koska epäilin asuntoni kuntoa ja sisäilmaa. Olin huomannut että jos oleilen vaikka viikon lomilla koulusta kotonani, niin minua väsytti todella voimakkaasti. En oikein jaksanut tehdä mitään ja teki mieli vaan mennä nukkumaan. Epäilin myös muita oireita.
Jouduin odottelemaan 3 kuukautta koska oli jonoa. Sitten kun sieltä tultiin mittailemaan niin ei löytynyt kosteusvaurioon viittaavaa. Joten ei voitaisi tutkia enempää. Selvisi kumminkin semmoinen asia että talon ilmastointilaite oli ollut rikki ja se oli huomattu siihen aikaan kun rupesin vaatimaan tutkimuksia. Sovittiin että kuulostelen oloani ja palaan asiaan myöhemmin jos oireet eivät helpota ja että ilmastointilaitteet saadaan säädettyä oikein.
Joulua kohti mentäessä voimat väheni ja väsymys vaan lisääntyi.
Harjoittelupäivän jälkeen en illalla enää jaksanut tehdä mitään. Välillä saatoin vaan istuskella ja ihmetellä voimattomuuttani. Kroppani oli taas kerännyt nestettä ja olin turvoksissa kasvoista ja keskivartalosta. Maha oli huonossa kunnossa ja ei oikein kestänyt mitään mitä söin.
Satuin juttelemaan erään opettajan kanssa tilanteesta ja oireistani. Hän kysyi että onko minulta otettu hiivaviljelmää milloinkaan. Ei ole otettu. Soitin terveyskeskukseen että voisiko semmoinen tehdä. Sieltä sain vastaukseksi että niitä tehdään vain todella sairaille ihmisille jotka ovat jo sairaala hoidossa. Ja että se lääketiede mitä siellä edustetaan ei tunnusta hiivasydroomaa. Kerroin tämän opttajalleni ja hän neuvoi minua ottamaan yhteyttä antioksidantti klinikalle.
Varasin sieltä ajan, mutta taas oli jonoa ja joutuisin odottelemaan jonkin aikaa. No siihen oli jo totuttu.
