Kesä 2013
Unohdin viimekertaisessa tekstissä mainita siitä että keväällä otin uudestaan yhteyttä ympäristökeskukseen ja pyysin että asuntoni sisäilma tutkittaisiin. No sieltä tuli taas nainen ja teki samat mittailut mitä aiemminkin. Sovittiin että asuntooni tehdään sisäilmantutkimus. Odottelin tietoa milloin tutkimus tehdään, mutta sainkin viestin että sitä ei voida tehdä koska talon ilmanvaihtolaitteita ei ollut viellä säädetty oikeaan asentoon. Niiden rikkoutuminenhan oli huomattu silloin jo syksyllä kun otin ensimmäisen kerran yhteyttä ympäristökeskukseen. Ympäristökeskuksen nainen lupasi pyytää isännöitsijältä selvityksen milloin laitteet toimisivat. Eipä muuten ole tullut minun tietooni viellä tähän päivään mennessä sitä milloin latteitten pitäisi toimia.
Pitääkin taas ruveta kyselemään asiasta.
Toinen asia mistä en muistanut kertoa ja mikä on aika erikoista on se että minulta tippuu ripset silmistä. Huomasin alku talvesta 2012 ripsieni harventuneen. Vuoden vaihteen jälkeen toisessa silmässä oli jo 1senttinetrin kokoinen kalju kohta. Lopetettuani työharjoittelun siinä paikassa missä tuli niitä järkyttäviä päänsärkyjä ja aloitettuani lisäravinteiden käytön ripseni alkoivat kasvaa takaisin.
Mutta kun aloitin keväällä viimeisessä työharjoittelupaikassa, missä myös toipumiseni otti takapakkia niin myös ripset läksivät taas kävelemään. Lopettamiseni jälkeen muutama hassu on kasvanut takaisin.
Eikö tuokin reaktio nyt kerro että jotakin on vialla ja että keho varoittaa vaarasta?
Kirjoitan kaikista oireista ihan oman jutun tulevaisuudessa.
Koulun loputtua minulle tarjottiin oman alan töitä, kahdesta eri paikasta vielläpä. Tällä alalla se on aika hyvin. Toisesta jouduin heti kieltäytymään koska olin ollut siellä työssäoppimassa ja tiesin etten voisi oleilla rakennuksessa montaakaan tuntia peräkkäin. Toiseen menin tekemään muutamia vuoroja, mutta aika pian alkoi tulla hälyttäviä merkkejä kunnon huonomisesta. Joten senkin paikan saa unohtaa.
Kierreltyäni eri rakennuksia, huomaan että en voisi tehdä töitä niissä missään.
Laitoin keväällä hakemuksen kouluun ja aloitan taas opiskelun. Onpahan etes jotakin suunnitelmaa. Tosin minut hyväksyttiin samaan sisäilmaongelmaiseen kouluun mistä juuri valmistuin. Todennäköisesti suoritan tutkintoni työssäoppien.
Tajusin vasta kesällä että missään ei mainita sitä, että suoritin puolet aiemmasta tutkinnostani työssäoppien sisäilmaongelmien vuoksi. Taaskaan ei ole mitään todistusta asiasta. On vain minun sanani asiasta. Nyt kun aloitan koulun niin aion vaatia mustaa valkoiselle ja myöskin sen että kouluterveydenhoitaja ja lääkäri tutkii oireitani.
Kesällä välillä voin paremmin, eli silloin kun en ollut töissä tai asunnollani vaan sukulaisten luona Itä-suomessa. Yleensä Itä-suomen loman ekat päivät meni väsymyksessä mutta sitten alkoi helpottamaan hieman. Kotiin palattuani ja työntekoa koettaessa voimat vähenivät ja väsymys palasi. Työpäivien jälkeen en yleensä kyennyt oikein tekemään enää mitään, istuin vaan sohvatuolissa ja tuijotin telkkaria siitä mitään tajuamatta.
Keväällä olin elätellyt toiveita siitä että voisin tehdä kesän töitä kohentaakseni taloudellista tilannettani. kelan ja sossun rahoilla ei paljon velkoja maksella. Mutta mönkään meni sekin suunnitelma. Olisin halunnut myös jotain omaa juttua ruveta kehittelemään, mutta ei ole ollut voimia siihenkään.
Nyt täytyy ruveta taas nostamaan opintolainaa ja tekemään lisää velkaa itselleen. Töiden tekeminen kun ei näköjään onnistu. Opintotuki ja asumislisä kun kata lähellekkään edes vuokraani.
No katellaan mitä tapahtuu. Nyt pitää ihan oman hyvinvoinnin vuoksi yrittää tätäkin kirjoitella pikkasen tiheempään tahtiin.
Mutta kun aloitin keväällä viimeisessä työharjoittelupaikassa, missä myös toipumiseni otti takapakkia niin myös ripset läksivät taas kävelemään. Lopettamiseni jälkeen muutama hassu on kasvanut takaisin.
Eikö tuokin reaktio nyt kerro että jotakin on vialla ja että keho varoittaa vaarasta?
Kirjoitan kaikista oireista ihan oman jutun tulevaisuudessa.
Koulun loputtua minulle tarjottiin oman alan töitä, kahdesta eri paikasta vielläpä. Tällä alalla se on aika hyvin. Toisesta jouduin heti kieltäytymään koska olin ollut siellä työssäoppimassa ja tiesin etten voisi oleilla rakennuksessa montaakaan tuntia peräkkäin. Toiseen menin tekemään muutamia vuoroja, mutta aika pian alkoi tulla hälyttäviä merkkejä kunnon huonomisesta. Joten senkin paikan saa unohtaa.
Kierreltyäni eri rakennuksia, huomaan että en voisi tehdä töitä niissä missään.
Laitoin keväällä hakemuksen kouluun ja aloitan taas opiskelun. Onpahan etes jotakin suunnitelmaa. Tosin minut hyväksyttiin samaan sisäilmaongelmaiseen kouluun mistä juuri valmistuin. Todennäköisesti suoritan tutkintoni työssäoppien.
Tajusin vasta kesällä että missään ei mainita sitä, että suoritin puolet aiemmasta tutkinnostani työssäoppien sisäilmaongelmien vuoksi. Taaskaan ei ole mitään todistusta asiasta. On vain minun sanani asiasta. Nyt kun aloitan koulun niin aion vaatia mustaa valkoiselle ja myöskin sen että kouluterveydenhoitaja ja lääkäri tutkii oireitani.
Kesällä välillä voin paremmin, eli silloin kun en ollut töissä tai asunnollani vaan sukulaisten luona Itä-suomessa. Yleensä Itä-suomen loman ekat päivät meni väsymyksessä mutta sitten alkoi helpottamaan hieman. Kotiin palattuani ja työntekoa koettaessa voimat vähenivät ja väsymys palasi. Työpäivien jälkeen en yleensä kyennyt oikein tekemään enää mitään, istuin vaan sohvatuolissa ja tuijotin telkkaria siitä mitään tajuamatta.
Keväällä olin elätellyt toiveita siitä että voisin tehdä kesän töitä kohentaakseni taloudellista tilannettani. kelan ja sossun rahoilla ei paljon velkoja maksella. Mutta mönkään meni sekin suunnitelma. Olisin halunnut myös jotain omaa juttua ruveta kehittelemään, mutta ei ole ollut voimia siihenkään.
Nyt täytyy ruveta taas nostamaan opintolainaa ja tekemään lisää velkaa itselleen. Töiden tekeminen kun ei näköjään onnistu. Opintotuki ja asumislisä kun kata lähellekkään edes vuokraani.
No katellaan mitä tapahtuu. Nyt pitää ihan oman hyvinvoinnin vuoksi yrittää tätäkin kirjoitella pikkasen tiheempään tahtiin.