Homekoulu tielle askeleeni viepi!!

Koulu alkoi ja jo parin tunnin oleskelun jälkeen alkoi päänsärky. Ensin tuntuu että aivot käy turpoamaan päässä ja että pää on niille liian pieni. Sitten loppupäivän koskee kovasti. Ei tunnu samalle migreenille mitä minulla on nuorempana ollut. Kasvot ja rinta lehahtaa myös punaisiksi.
Opintojen ensimmäisinä päivinä etsin itselleni työssäoppimispaikan. Helpommin sanottu kuin tehty. Monen puhelun jälkeen saan vinkin yhdestä paikasta ja otan yhteyttä sinne. Siellä ollaan vähän oltu pettyneitä aikaisempiin harjoittelijoihin ja ovat sitä mieltä etteivät halua ottaa ketään sinne. Mutta muuttavat mieltään kun kuulevat ikäni. Kerrankin vanhuudesta on jotain hyötyä. Saan kuin saankin itseni puhuttua sinne.
Harjoittelupaikka on aivan mahtava ja kuulenkin opettajalta että se on parhaimpia paikkoja tällä alalla.
Opin tosi paljon uutta ja kuvittelinkin jo että nythän nää asiat on kivasti, kunnes tulee syksyn kylmät kelit ja joudutaan pitämään ulko-ovea kiinni. Rakennus jossa työpaikka sijaitsee on noin 10 vuotta sitten rakennettu kerrostalo. Toimitilassa ei kunnolla toimi ilmastointi ja siellä on tämän takia alipaine. Isännöitsiää ei kiinnosta kuulemma hoitaa asiaa kuntoon lukuisista pyynnöistä huolimatta.
Minulla palaa kaikki samat oireet mitä on aiemminkin ollut. Esim. Päänsärky, huimaus, nesteen kertyminen kroppaan, iho-oireet jne jne.
Olisin saanut jatkaa kyseisessä paikassa ja olisin myös halunnut, koska opin siellä valtavasti asioita.
Tulevaisuudessa olisi saattanut jopa olla tiedossa jotain yhteisiä työkuvioita. Nämä kaikki saan taas unohtaa koska tuo homeinen seinä nousi vastaan.

Löysin uuden paikan mutta olen siellä vain 2-3 päivänä viikossa. koska en kestäisi siellä 5 päivää viikossa. Tarkoitus olisi olla siellä siellä joululomaan saakka.
Nyt täytyisi päättää  lopetanko vai keskeytänkö opiskelut vuoden vaihteessa. Koulu muuttaa vuoden päästä toisiin tiloihin ja voisi olla mahdollista että pystyisin opiskelemaan siellä. Jos keskeytän opiskelut joudun toimeentulotuelle ja voin jatkaa opiskelua vuoden päästä. Jos taas lopetan minusta tulee työtön työnhakija, mutta en pääse enää jatkamaan opiskeluja. Kysyin TE-toimistosta mahdollisesta karenssista tai muusta seuraamuksesta jos eroan koulusta. sen mukaan karenssia ei tule.
Toimeentulotuella on vaikea hoitaa itseään kuntoon, kun ne asiat mitä elimistöni tarvitsee pysyäkseen edes jonkinlaisessa kunnossa ja että se jaksaa taistella pahempaa sairastumista vastaan joudun maksamaan omasta pussista. Niihin kun ei saa avustusta mistään. Puhun nyt elimistöäni tukevista lisäravinteista ja tervellisestä ruuasta.
Toistaiseksi ei ole tullut vastaan sellaista rakennusta missä pystyisin tekemään töitä. Jos olisi paikka missä työnteko onnistuisi, niin elämäni muuttuisi paljon helpommaksi.

Mitä tämmöisessä tilanteessa pitäisi tehdä? Suomessa kaltaiseni ihmiset tipahtavat sellaiseen väliin mistä ei kukaan enää osaa tai halua etsiä saatikka auttaa heitä.

Olen kysellyt koulusta mitä pitäisi tehdä. ei oikein tule mitään järkevää vastausta mihinkään.
Yritän saada ympäristökeskuksesta mahdollisia tutkimustuloksia koululla tehdyistä tutkimuksista, jotta voisin toimittaa niitä lääkärille jonkinlaista lääkärintodistusta varten, miksi opiskelut ei onnistu. Sekin on aika vaikeaa, koska koululla ei ole omaa lääkäriä tällä hetkellä kuulemma ollenkaan. Kaupungilta aika fiksu veto olla järjestämättä lääkärin palvelua sisäilmaongelmaiseen kouluu. Eipähän käy liian helpoksi oireilevien ihmisten avun saanti.
Itse aion yrittää saada edes jonkinmoista kontaktia lääkäriin iho-ja allergiasairaalan kautta kun olen siellä hoidettavana siedätyshoidon takia. Soitinkin ja kysyin mitä pitäisi tehdä tämmöisessä tilanteessa ja vastaukseksi sain että mitään ei voi tehdä ilman tutkimustuloksia.
Juteltuani koulun henkilökunnan kanssa saan kuulla että mitään hometta ei kuulemma ole löytynyt. Aika jännä juttu koska viime keväänä yksi opettaja vietiin ambulanssilla hoitoon, hänen saatuaan jonkinlaisen kohtauksen. Kyseisen opettajan huoneeseen oli jo aiemmin vuoden aikana ilmestynyt ilmanpuhdistin. Tapauksen jälkeen luokkahuone oli eristetty ja pois käytöstä. Miksi tämmöisiä toimenpiteitä tehdään jos mitään ei olevinaan ole vialla.
Osa opettajista kuulemma oireilee todella pahasti ja he joutuvat jäämään pitkille sairaslomille. Olisi kiva tietää millä diagnoosilla he saavat saikkua. Onko se kenties masennus? sillähän täällä suomessa saa sairasloman varmimmin. Opettajien mukaan osa oppilaista oireilee. Itsekkin pystyn jo näkemään ihmisistä oireiden merkkejä.
Opettajat tuntuvat pelkäävän työpaikkojensa puolesta. Tajuaisivatpa he sen että työ on vain työtä ja terveyden pitäisi mennä sen edelle. Toisaalta ymmärrän heitä liiankin hyvin koska olen itsekkin ollut samojen ongelmien edessä. Mutta kun on jo melkein kaiken menettänyt, niin sillä ei ole enää paskankaan väliä mitä muut ajattelevat tai millä lailla he kohtelevat. Kaikkien näiden koettelemusten myötä kuolemanpelko on poistunut kokonaan, mutta tilalle on tullut pelko siitä että lähdön hetkellä huomaan etten ole tehnyt kaikkea asioiden ja epäkohtien korjaamiseksi. Se ajaa minua eteenpäin ja selvittämään asioita vaikka en saakkaan juuri tukea mistään. Onneksi kumminkin on muutamia ymmärtäväisiä ihmisiä olemassa ja kohtalotovereilta saa myös arvokasta tukea.

Tieto siitä että on oikeassa auttaa myös jaksamaan jatkamaan eteenpäin. Sain taas hienon varmistuksen siitä että olen toiminut oikein, kun olen kuunnellut itseäni.
Olen tehnyt itselleni pientä tutkimusta tässä syksyn aikana. Jätin allergialääkkeet kokonaan pois vaikka tiesin että oloni huononee sen myötä. Tein tämän siksi koska sain kuulla hoitajalta että antihistamiinin jatkuva käyttö kuivattaa silmiä ja myös muut limakalvot kuivuvat. Se selittää silmäongelmat mitä on viimeisen vuoden aikana alkanut olemaan. Ei kun vaan taas uutta lääkettä kehiin eli monta erilaista silmätippaa.
Mutta mitä huomasinkaan kun jätin antihistamiinit pois. Ensinnäkin nukkumiseni on huonontunut ja se on alkanut menemään samanlaiseksi mitä oli silloin muutama vuosi sitten kun en saanut nukuttua yhtenäistä unta. Tervetuloa unihelvetti!
Ihoni oireilee, atooppisuus on lisääntynyt ja rasvaa kuluu paljon enemmän. Nenän tukkoisuus ja hengitysteiden oireet. Toistuva poskiontelontulehdus ja limakalvo oireet. Antibioottien takia saa kai taas sanoa hyvästit suoliston hyville bakteereille. Aivastelua ja nenäverenvuotoa on myös usein. Päänsäryt ja kasvojen säryt ovat myös aika kovia. Korvien kutina on myös tosi ärsyttävää.
Minulla on todettu allerginen nuha joitakin vuosia sitten mutta nuhan aiheuttajasta ei ole tietoa. Eläimille en ole allerginen, pölyäkin siedän, siitepölyille olen allerginen mutta niitä ei ole talvella joten jäljelle jää home-ja hiivasienet. Varmistuksen asialleni sain kun lueskelin hengitysliiton sivuilta allergisen nuhan oireita. http://www.hengitysliitto.fi/Hengityssairaudet/Allerginen%20nuha/SitePages/Default.aspx tässäpä linkkiä sinne. Kuinka oikeassa olinkaan siitä että pystyn nukkumaan yhtenäistä unta vain allergialääkkeiden avulla. Herää vain kysymys kuinka moni suomalainen kärsii samasta asiasta ja yrittää hoitaa nukkumistaan turhaan uni- ja masennuslääkkeillä. Ja niitähän saa naurettavan helposti lääkäreiltä ilman sen kummempia tutkimuksia. Kokemusta nimittäin on. Minuunhan ei tehonnut mikään nukahtamislääke ja tässä siihen selitys.
Nyt ymmärrän taas elämääni pikkasen paremmin.
Mutta mitä seuraavaksi. Vaikka itse tiedänkin mitä tapahtuu niin en silti saa apua mistään.
Edessä vaikeiden päätösten tekoa.