Tammikuu 2012 - Heinäkuu 2012

 Kevättalvi koulussa oli rankkaa aikaa, koska päänsäryt olivat toisinaan todella kovia. Päivät menivät niin että, koulusta päästyäni en illalla enää jaksanut oikein tehdä mitään. Olin aivan voimaton ja en enää saanut mitään ajoiksi kotona.

Meidän luokan sisäilmasta kärsi muutkin oppilaat, oli päänsärkyä, toistuvaa flunssaa, ja suurin osa oli todella väsyneitä loppu päivästä.

Itselläni nuo homeet tuntuisi vaikuttavan myös keskittymiskykyyn. Oli aika vaikeaa välillä kuunnella teoria tunteja.

Kuulemma koulua oli tutkittu, mutta hometta ei ollut, oli sisäilmaongelma. 

Otin itselleni salikortin että voisin kohottaa kuntoani, no aika pian osoittautui että sillä salilla on ihan turha kohottaa yhtään mitään. Aivan kauhea sisäilma. Sain onneksi sopimuksen purettua ilman mitään kärhämää.

Koska vointini huononi koko ajan ja koulussa oleminen oli hankalaa, päätettiin että opiskelen toisen vuoden ja tutkintoni loppuun työssäoppien. Se harmitti tosi  paljon  koska tykkäsin koulusta ja tuntui että olin viimeinkin löytänyt oman juttuni. 

Viimeiset 8 viikkoa kevätlukukaudesta olivat työssäoppimista. Minulla oli jo paikka tiedossa minne menisin. Jo ekan päivän jälkeen alkoi tuntua sille, että minä en siellä kahdeksaa viikkoa pystyisi olemaan. Olin kolme päivää. Etsin uuden paikan ja onneksi löysinkin sellaisen. Siellä sitten suoritin työssäoppimisen. 

Kesäloman alkaessa oli säästöt käytetty ja rahat loppu. Kunto oli tosi huono ja kesätöitä ei ollut. Muuta vaihtoehtoa ei enää ollut kuin soittaa sossuun. Kerroin tilanteeni kunnostani ja ongelmistani saada töitä noitten homeisten rakennusten takia. Kerroin myös hakeneeni töitä ja siitä että en niitä saanut. Sain sieltä rahaa ja resepteihin maksusitoumuksen kesä- ja heinäkuulle. Kesan keräisin voimia syksyllä jatkuvia opiskeluja varten.

Kesäkuussa pakkasin kamat ja lähdin pariksi viikoksi ystävän luo Itä-suomeen. Viikon oleiltuani heillä ystäväni hämmästelee kasvojeni muuttunutta muotoa. Minulla on kuulemma poskipäätkin olemassa. Painoni oli tippunut viikossa muutaman kilon, vaikka en todellakaan ollut syönyt mitenkään kevyesti juhannuksesta johtuen. Kroppani ja kasvoni olivat keränneet nestettä ja olivat todella turvoksissa. Päästyäni terveeseen rakennukseen, ensimmäisen vuorokauden kävin vessassa todella useasti. Sen tosiaankin tuntee ja näkee miten keskivartalo ja kasvot silenee kun nesteet lähtee kropasta.

Tämän tajuttuani minulle selkiytyi monikin asia. Entisessä työpaikassani olin koko ajan turvoksissa ja koska kotini oli terve rakennus niin viikonloppuna sain ravata vessassa koko ajan. Olin hieman ihmetellyt sitä että koko ajan oli vessa hätä. Oloni koheni monella muullakin tapaa ja jaksoin paljon enemmän tehdä asioita.

Keväällä selviteltiin myös Iho-ja allergia sairaalassa sitä voisiko minulle aloittaa siedätyshoidon koivulle. Kouvuallergia oli muuttunut tosi pahaksi ja oli paljon ruoka-aineita mitä en vounut käyttää ristiallergioitten takia.

Mainitsin ensimmäisellä käynti kerralla lääkärille kohtaamistani ongelmista homeiden kanssa. Kuvittelin että siellä jos missä saisin ymmärrystä ja asiani otettaisiin tosissaan, koska terveyskeskuslääkäri oli niin antanut ymmärtää.

No siellä oli kumminkin semmoinen lääkäri, minkä suhtautuminen oli sitä luokkaa että mitään homeista johtuvaa sairautta ei ole ja että netistä ei kannata tietoa kaivella. Enpä sitten jaksanut enempää käydä siinä asiasta vääntämään, kun olin tässä vuosien varrella joutunut kohtaamaan jos jonkinmoista kohtelua noitten lääkäreitten osalta.

Siedätyshoito koivulle aloitettaisiin syksyllä.