keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Tammikuu 2011 - Heinäkuu 2011

Opiston kurssilla tutustuin erääseen toiseen opiskelijaan, jonka kanssa aina kahvitauolla juttelin. Kerran tuli puhetta tästä minun tilanteesta ja kerroin hänelle mitä minun viime vuodet oli olleet. Hän sanoi sen sanan ääneen mikä aiheuttaa jokaisessa jotakin reaktiota. Ja se sanahan on HOME! Hän kertoi että oli ollut ennen töissä sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa. Siellä hän oli toistuvasti saurastellut ja ollut sen takia poissakin töistä. Vasta kun oli vaihtanut työpaikkaa olo oli kohentunut ja sairastelu ja oireet hävinneet kokonaan.
Päässäni alkoi asiat yhdistymään mitä enemmän kaivoin tietoa aiheesta ja mietin omaa historiaani, niin sitä varmemmaksi tulin siitä että työpaikallani on sisäilmaongelmia.  Olin ollut välillä niin väsynyt että en ollut osannut huomioida kaikkia muita oireita mitä minulla oli ollut unettomuus aikana.
Olin Innoissani siitä että vihdoinkin selittämättömiin oireisiin löytyisi syy. Menin työterveyslääkärin vastaanotolle toiveikkaana että nyt saan vihdoinkin apua. Olin listannut asioita mitä homeet voivat aiheuttaa ihmiselle ja mitä minulla oli ollut viimevuosien aikana. Olin kärsinyt nenän tukkoisuudesta ja ärsytyksestä, nuhasta, poskionteloiden kirvelystä, kurkun kuivuudesta, väsymyksestä, päänsärystä, nukahtamisvaikeuksista, heräilystä, migreenistä, ihon punoityksesta, suolistokouristuksista, vatsakivuista, lisääntyneestä virtsaamisen tarpeesta, hengenahdistuksesta, pistävästä tunteesta kurkussa ja allergioista.
Kerroin lääkärille epäilyistäni ja annoin listani hänelle luettavaksi. Lääkärin olemus muuttui hetkessä todella rauhattomaksi. Se rupesi vauhkoamaan minulle että oireiitteni aiheuttaja voi olla mikä vaan, mutta ei ainakaan home. Se oli niin outo reaktio lääkäriltä että muistan sen varmasti loppuelämäni. Kun hän siitä vähän rauhoittui, niin hän ojensi listani takaisin ja katsoi minua ja antoi ymmärtää että ei todellakaan aio ymmärtää minua. Olin aika hämilläni koko lääkärissä käynnistä ja siitä suhtautumisesta. Oli aika kauheaa kun menet toiveikkaana hakemaan apua ja saatkin sitten ymmärtää että tuo ihminen ei aio sinua auttaa millään tavalla.

Keuhkosairauksien poliklinikalla tehdyistä tutkimuksista ei löydy mitään astmaan viittaavaa. Kerroin sielläkin home epäilyistäni. Mutta kerta ei ole astmaa niin ei sitten vissiinkään ole mitään muutakaan selitystä sille että ei henki kulje. Enempää ei sitten tutkitakkaan kun kerroin että olen hakenut opiskelemaan ja jos pääsen niin lähden työpaikastani. Iho-ja allergiapuolen tutkimuksissa todettiin atooppinen- ja akneiho sekä siitepölyn aiheuttama allerginen nuha.

Viimeinen puoli vuotta töissä oli todella helvettiä. Siirryttyäni kassalle näin sellaisia asioita mitä en ollut ennen osannut huomioida. Tajusin myöskin sen miten pahassa välikädessä olin myymäläpäällikkönä ollut myyjien ja pomojen välissä. Ja kun viimeiset vuodet olivat olleet mitä olivat niin en yhtään ihmettele että oli jäänyt asioita huomaamatta. Siinä talossa ei osattu puhua todellisista asioista ja epäkohtien korjaaminen oli mahdotonta. Lisäksi muutaman kerran minuakin uskottiin vasta sitten kun asian selvittäminen meni osaltani itkuksi. Yleensä jos jotakin vakavampaa asiaa yritti selvittää niin se pistettiin ihan vitsiksi tai ei haluttu uskoa muita kuin erästä työntekijää, joka oli onnistunut jotenkin pyörittelemään pomot pikkusormiensa ympärille. Tämä työntekijä kohteli muita työntekijöitä todella inhottavasti ja tästäkään ei kukaan saanut pomoille sanottua mitään kun se olisi kuulemma ollut ihan turhaa. Tämäkin epäköhta selvisi karuudessaan minulle vasta sitten kun olin luopunut myymäläpäällikönpaikasta. Asiat olivat aika huonosti mutta minua se ei oikeestaan enää kinnostanut ollenkaan.
Kerran jouduin riitaan pomojeni kanssa siitä kun en halunnut heille enää juurikaan jutella. He tivasivat milloin aion lopettaa pelleilyni ja vastasin vaan että ei minulla ole heille enää mitään asiaa. Jotenkin se riita päätyi siihen että sanoin mitä olin kuullut muilta työntekijöiltä. Kerroin että he olivat luoneet semmoisen ilmapiirin että ihmiset eivät uskalla jäädä sairaslomalle tai mennä lääkäriin ja että heitä pelätään. Riita johti siihen että kun minulla oli seuraava päivä vapaata he esittivät jokaiselle työntekijälle muutaman kysymyksen liittyen sairaslomiin ja heihin. Minut kutsuttiin juttusille ja tehtiin selväksi että kukaan ei pelkää mitään ja että minä valehtelen. 
Juteltuani muutaman työkaverin kanssa he kertovat että kysymykset on muotoiltu silleesti että niihin ei voi vastata kuin kyllä tai ei ja että ne esitetään kasvotusten. Mitään perusteluja ei pyydetä. Luulen että vastaukset olisivat saattaneet olla erilaisia jos ne olisi annettu vaikka nimettömänä. Aika karulle tuntui tuo kyykytys. No siitä voin ainakin olla ylpeä että olin siinä talossa ainoa joka uskalsi sanoa asioita ääneen. 
Jotain pomojen arvostuksesta työntekijöitänsä kohtaan kertoo myös se, kun suomessa ihmisten ostovoima heikkeni niin osa-aikaisten työntekijöiden tunnit pudotetaan minimiin ilman että heitä siitä varoitetaan tai heille siitä kerrotaan. Eli esimerkiksi sopimuksessa on ollut 15 tuntia viikossa, mutta koko töissä olo ajan he ovat tehneet noin 30 tuntia viikossa. Niin kyllä pieni varoitus tai ilmoitus asiasta olisi ollut paikallaan. Samaan aikaa työnantajille ilmestyy uudet ja helvetin kalliit autot. Ei tuntunut kuulemma kivalle joistakin työntekijöistä tämä.

Minä laitoin asuntoni myyntiin keväällä ja sain sen myytyä. toukokuun lopussa olisi muutettava siitä pois. sanoin itseni irti ja lopetin työt toukokuussa. Loppuajan olin sairaslomalla koska minulla oli jo tosi vaikea koivuallergia.
Jännä juttu sekin että olin ensimmäinen työntekijä joka joutui antamaan kirjallisen irtisanoutumisen. Samaan aikaan eras toinenkin työntekijä irtisanoutui ja myöhemmin sain selville että sen ei tarvinnut sitä kirjallisesti tehdä. Ei taaskaan tuntunut kohtelu kovinkaan hyvälle.

Loppuajasta juttelin toisen pomoni kanssa tuosta home asiasta. Se sanoi että entisten omistajien aikaan rakennusta on tutkittu homeiden osalta, kun joku työntekijä on sairastellut ja epäillyt hometta. Mitään kuulemma ei ole löytynyt. Minä veikkaan että kun kyseessä on iso talo niin on vaan vähän jostakin nurkasta tutkittu ja todettu että ei hometta. Näin on saatu se ihminen hiljennettyä. Jos tämä tieto olisi tullut minulle ennen irtisanoutumistani niin olisin kyllä ruvennyt vaatimaan asioiden tutkimista. Paska juttu. Mutta olempahan entistäkin vakuuttuneempi siitä että olen oikeassa. Haluaisin tietää mitä tälle ihmiselle kuuluu ja että onko hän ylipäätään enää elossa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti